tiistai 25. tammikuuta 2011

Sylikäännös

Mamma ei sit ikinä opi sitä sylikäännöstä! Se jo aatteli, ettei sen tarvi ikinä sitä opetella, mutta sitten seuraavissa harkoissa sitä opeteltiin lisää. Mä tietysti osasin sen ihan hyvin, paitsi putkeen meno on hankalaa. Mä kokoajan luulen, että sen putken päällä pitää juosta. Se olis paljon tyylikkäämpää. Sit lopuksi mentiin keppejä. Ne mua vähän jänskättää, kun niissä on ne verkot, ja siks meen aika hitaasti. Kerran menin yhdestä välistä suoraan namiastialle, siitä mamma ei tykännyt yhtään. Sit siellä oli yksi tosi ilkeä bordercollie, mä vähän yritin rähistä sille kun se alkoi isottelemaan! Siitäs sai. Tosi raivostuttava tyyppi. Mut ne muut on ihan kivoja. Siellä on kaksi tosi pientä koiraa, ne on siis oikeesti tosi pieniä, pienempiä kun Ruuti silloin kun se tuli meille.

Täällä on tullut hirveesti lunta, ja me kaikki ollaan vähän käyty katselemassa paikkoja aitojen ulkopuolella. Mamma on tosi vihainen. Mä en saa enää hirveesti leikkiä muiden kanssa ulkona, kun mamma sanoo, että sen on mun vika. Jos mä lähden portin yli niin muutkin karkaa.

Toivottavasti päästäis loppuviikosta tekemään jotain kivaa, esim. leikkimään pellolle. Mamma ja iskä on vuoronperään olleet kipeitä, niin mä en oo oikeestaan tehnyt muuta kun nukkunut niiden vieressä sängyllä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti